sunnuntaina, tammikuuta 14, 2007


Voiko perustaa neuleblogin vaikkei pitäisikään itseään neulojana? Viime aikoina on alkanut näyttää uhkaavasti siltä, että minun täytyy myöntää harrastavani käsitöitä ja pääblogini lukijakunta ei ehkä ole niistä kauhean kiinnostunut, silti olisi hauskaa koota jonnekin tekeleitäni.

Koulussa sain käsitöistä hyviä numeroita, aivan ansiotta. Opettajani iti siitä että minulla oli ideoita ja halusin suunnitella itse mallini ja muokata valmiita ohjeita. Sillä ei ollut niin väliä, että minulle piti joka vuosi neuvoa uudestaan nurjan silmukan tekeminen ja ettei mikään hienoista ideoistani ollut käyttökelpoinen. Vapaa-ajalla en juuri harrastanut mitään käsitöitä, olin enemmän piirtäjätyyppiä. Joskus lukiossa minun teki mieli pipoa, siitä alkoi monen syksyn innostus. Neuloin aina jonkinlaisen pipon, joka seuraavaan kesään mennessä oli osoittautunut huonoksi tai ainakin ruman väriseksi tai kuvittavaksi. Välillä tein muutaman parin lapasia ja sukkia, ne onnistuivat vähän paremmin. Pipot olivat kuitenkin tärkeimpiä, minulla on herkät korvat ja mikään malli ei tuntunut suojaavan niitä kunnolla (sattuisiko joku mahdollinen lukija tietämään pipomallin, joka peittäisi korvat hyvin mutta jossa ei olisi kauheasti joustinneuletta?). Korvani taitavat olla jotenkin kummallisen malliset muutenkin.Välillä olisin halunnut tehdä jotain muutakin, mutta järki voitti aina.

Toissa syksynä neulomisinnostus oli tavallista vahvempi ja päädyin lukemaan neuleblogeja ja jopa tilaamaan lankaa ulkomailta. Innostus loppui jouluun ja neulontalaatikkoon (alun perin sähkövatkaimen koti) ilmestyi kaulaliinan alku monta vuotta vanhan liian tiukan kirjoneulelapasen seuraksi (se sopisi hyvin nelisormiselle). Huomasin että inhoan huiveja (inhoan edelleenkin, tänä syksynä neuloin yhden huivin kahteen kertaan ja se on edelleen huono, toinen päätyi kaksikymmensenttiseksi ja menee purkuun, siitä voisi tulla vaikka pipo, jos tällä kertaa löytäisin hyvän ohjeen). Oikeastaan en kauheasti pidä varsinaisesta neulomisesta, pidän ideoinnista ja työn muotoutumisesta ja valmiin työn käyttämisestä. Neulominen tuntuu kuvataideharrastukseni jatkolta, sommittelu ja värit ja struktuurit ovat edelleen tärkeitä. Oikeastaan piirtämisharrastukseni on hiipunut viime aikoina, kun siitä tuli osa työtäni, satunnaisesti.

Tänä syksynä neulomisinnostus on selvinnyt joulun yli. Ehkä blogin myötä uskaltautuisin kokeilemaan jotain uutta tai ainakin saamaan valmiiksi ne kuusi eri vaiheissa olevaa neulomusta. Haaveenani on neuloa joskus jonkinlainen neuletakki. Luulen että se saattaakaan jäädä vain haaveeksi, en tiedä riittäisikö minulla kärsivällisyyttä tai rahaa lankojen ostamiseen. Ikävä pölyallergia haittaa myös harrastusta, ei pitäisi ainakaan tehdä mitään sellaista minkä joudun myöhemmin purkamaan (yleensä joudun aina purkamaan jotain, kuvan pipo joutui osittain puretuksi ehkä kuusi kertaa ja kokonaan uudestaan neulotuksi kerran, ehkä joskus opin tekemään kavennukset sopivasti).

11 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Tervetuloa neulebloggaamaan! Olen itsekin oululainen nykyisin. :)

1:11 ip.  
Blogger Näkymätön tyttö said...

Kiitos :) Minä olen oululainen toistaiseksi, olen yrittänyt hakea töitä jostain muualta. Vaikkei Oulussa mitään vikaa ole, kaipaan vain lähemmäksi synnyinseutuani.

1:15 ip.  
Blogger hanna_h said...

Eikai meistä kukaan ole aina pitänyt itseään neulojana, pidä varasi sillä neulomiseen jää huomaamattaan koukkuun ;) Alussa en neulonut kuin sileää, ainaoikeaa tai resoria kunnes koko neulemaailma "avautui" kaikkine mahdollisuuksineen. Pikkuhiljaa puikot kulkee mukana joka paikkaan ja neuloo huomaamattaan siellä sun täällä. Minulle siitä on tullut rentoutusta jota ilman ei enää pysty olemaan. Mutta ei kaikkien tämmöisiä pakkomielteisiä neulojia tarvitse ollakaan. Kiva saada uusia neulebloggaajia vähän erilaisitakin "lähtökohdista" :) Tervetuloa siis minunkin puolestani blogimaailmaan!

2:03 ip.  
Blogger hanna_h said...

Niin, siis tarkoitan tietysti neuleblogimaailmaan ;)

2:05 ip.  
Blogger Näkymätön tyttö said...

Neuleblogimaailma tuntuu poikkeavan jollain tavoilla siitä blogimaailmasta joka on jo minulle tuttu, tarkempi tutustuminen on jännittävää :) Eikä minua haittaisi vaikka minusta tulisikin pakkomielteinen neuloja, toivottavasti tuosta tekstistä ei tule kuvaa että jotenkin vastustaisin suurempaa innostusta, olen vain vähän yllättänyt että minulla on yhtäkkiä harrastus jota en ole varsinaisesti valinnut :)

2:19 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Hei, blogissani on ohje pipolle, jossa ei tarvi tehdä kuin ainaoikeaa ja kavennuksia ja lisäyksiä. Ihan simppeli. Korvat peittyy kyllä. :-)

11:31 ip.  
Blogger Näkymätön tyttö said...

Kiitos ohjeesta. Löysin eilen sattumalta yhden lupaavan tuntuisen ohjeen, kokeilen tuota sinun hattuasi jos se ei toimi. Aina oikea ei vain kauheasti miellytä minua pintana.
Oikeastaan korvien peittymistä tärkeämpää on se että pipo on napakka niiden kohdalla, löytämäni ohje on ainakin sitä. Harmi vain että käyttämäni lanka on sen verran oudon väristä etten tiedä kehtaanko käyttää sitä julkisesti (täytyy käydä tänään lankakaupassa).

5:49 ap.  
Anonymous Anonyymi said...

Tästä se alkaa, nimittäin käsityöläisen bloggaaminen. Kyllä sinusta neuloja tulee ja varmasti muutkin käsityötluistavat ennenpitkää.

12:12 ip.  
Blogger Näkymätön tyttö said...

Palaga, toivottavasti. Jotain muitakin käsitöitä teen, tai satunnaisesti virkkaan jotain. Ompeleminkin kiinnostaa, ainakin teoriassa. Toisaalta pidän siitä miten neulomisessa muodostaa itse sen tuotteen, ompeleminen on liian välineellistä. Ja koulun käsityötuntien muistikuvien perusteella hankalaa. Allergianikaan ei varmaan siitä pitäisi.
En ole varma siitä, millainen Oikea Neuloja on mielikuvissani, se ei pelkästään riitä että neuloo jotain joskus.

4:13 ip.  
Blogger valokki said...

Hassua, olen seurannut "pääblogiasi" melkein alusta asti ja nyt lähiaikoina olen kovasti miettinyt neuleblogin (tai yleensä käsityöblogin) perustamista. Minullekin neulominen on yleensä ollut kausiluontoista, nyt kausi on vain kestänyt tavallista pidempään ja olen jokin aika sitten aloittanut elämäni ensimmäisen neuletakin. Jännityksellä odotan mitä siitä tulee..
Mutta onnea uudesta blogista ja toivottavasti langat ovat suotuisia.

10:13 ip.  
Blogger Näkymätön tyttö said...

Aika hassua kyllä :) Minäkin olen miettinyt pitempään neuleblogin aloittamista, sitten päätin etten voi kauheasti menettääkään, muuta kuin ehkä maineeni, joka ei neulojana ole kummoinen :) Onnea neuletakille, minusta tuntuu että jos selviän kunnialla kaikista tämänhetkisistä projekteistani niin minäkin voisin harkita sellaista.

7:34 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home