Totorohko

Eräät langat vihjasivat olevansa kiinnostuneita vapaavirkkauksesta ja olen opetellut sitä hienon 70-lukulaisesta kirjasta, Lis Paludanin Villeistä virkkausmalleista (kirjasta löytyy muun muassa nilkkapituinen ja leveä virkattu viitta). Kirjassa sanotaan että jos osaa virkata naaman osaa virkata mitä tahansa. Kirjan mallinaamat eivät kauheasti innostaneet minua joten käytin mallina Totoroa. Lopputulos ei ehkä kauheasti näytä siltä mutta minusta se on jotenkin hauska. Mitään käyttöä sillä ei ole, se ei taida toimia patalappunakaan. Lanka on Ainoa, Fritidsgarnia ja silmät sekä Floricaa että Sisua (menin sekaisin valkoisissa langoissa). Kaikki olivat mielestäni aika epämiellyttäviä virkata mutta erityisesti musta Aino, josta silmukoita ei meinannut erottaa millään.


Valmiina on myös yksi tällainen sukka, josta en oikein osaa pitää sen kaikista hyvistä ominaisuuksista huolimatta. En kyllä jaksa keksiä mitään uuttakaan, odottakoon sillä aikaa kun teen muita juttuja (minulla on vain yhdet oikean kokoiset puikot, toisaalta se on rajoittavaa mutta toisaalta en ainakaan aloita määrättömästi uusia sukkia, jotka eivät sitten ikinä valmistu).